13.3.2023, Kirsi Kallioniemi

Kasvit tekevät yhdessä suuren työn

Frantsilan perustaja Virpi Raipala-Cormier on opiskellut kasvilääkintää miltei koko ikänsä. Ikonisen 11 yrtin salvan Virpi kehitti jo vuonna 1980. Moneen iho-ongelmaan auttavan salvan syntytarina on oikeastaan koko Frantsilan tarina pienoiskoossa. 

Virpi Raipala-Cormier kumartuu noukkimaan pihatähtimöä. Sisällä kasvihuoneessa on kosteaa ja lämmintä. Virpi nostaa poimimansa vihreän, tuuhean nipun lähelle kasvojaan, vetää syvään henkeään ja haistaa.  

 Olemme Frantsilan tilalla Hämeenkyrössä. Kasvihuoneessa, jota Virpi kutsuu tutkimuslaboratoriokseen. Sen ympärillä levittäytyvät Frantsilan pellot, joihin keväisin istutetaan käsin lähes 30 000 tainta. Kasvien fytoterapeuttiset tehoaineet tekevät Frantsilan hyvinvointituotteista erittäin toimivia. Tuotteiden reseptit ovat paljolti Virpin käsialaa. 

”Tämä on yksi 11 yrtin salvan raaka-aineista”, Virpi sanoo ja ojentaa pihatähtimökimppua lähemmäksi.  

”Ralph Waldo Emerson on sanonut jotenkin niin, että kasvi voi olla väärässä paikassa rikkaruoho ja toisessa paikassa jotain ihmeellistä ja mahtavaa.” 

Juuri niin on 11 yrtin salvan raaka-aineiden kohdalla. Legendaarinen 11 yrtin salva on ollut Frantsilan valikoimissa alusta saakka, ja se nauttii lähes kulttimainetta. Salva on tehoapu monenlaisiin iho-ongelmiin.  

Siinä on käytetty pihatähtimön lisäksi kaikille tuttuja pihan rohtokasveja ja yrttejä, jotka on poimittu Frantsilan omilta luomupelloilta ja luonnosta: siankärsämöä, ratamoa, kehäkukkaa, rohtoraunioyrttiä, takiaista, puna-apilaa, ukontulikukkaa, pihatatarta, kuismaa ja niittyhumalaa.  

Salvan syntytarinan perässä on kuitenkin matkustettava Frantsilan pihalta ja pelloilta myös Atlantin yli. 

Tilaa Palsta. Palsta-uutiskirjeen tilaajana saat -15 % alennuksen verkkokaupan koko valikoimasta. 

(Pakollinen)

Luonto on täynnä kasvien voimaa

Virpi on jollain tasolla opiskellut herbalismia eli kasvilääkintää koko elämänsä. Lapsena hän kulki metsissä ja niityillä ja keräsi isoäidilleen kamomillaa ja nokkosta, jota käytettiin niin ihmisille kuin muun muassa hevosille.  

Kamomillaa Frantsilan mummu käytti hiuspohjan rauhoittamiseen, ja kanoille Virpi keräsi isoäidin ohjeistuksella vesiheinää eli pihatähtimöä. Lähiluonto tuli tutuksi kasvi kerrallaan.  

”Ratamoa käytimme haavaumiin ja rakkoihin.”  

14-vuotiaana Virpillä oli jo oma maustekasvitarha ja paljon tietoa eri kasvien vaikutuksista, joita hän oppi professori Toivo Rautavaaran radioesitelmistä ja kirjoista. Myöhemmin Virpi alkoi opiskella yliopistossa maataloustieteitä, jossa hän perusti myös muutamien opiskelijoiden kanssa luonnonmukaisen viljelyn opintopiirin.  

”Siellä Toivo Rautavaara myös esitelmöi yrteistä”, Virpi kertoo. 

Virpi upposi yhä syvemmälle kasvien vaikutuksiin. Hän halusi oppia ymmärtämään millaista synergiaa kasveista syntyi, kun niitä yhdistää keskenään. Yrttitietoutta hän sai lisää niin Saksassa kuin Ruotsissakin.  

Vuosi 1979 oli jonkinlainen käännekohta. 

Epitelisoivat ja puhdistavat kasvit 

Virpi oli tuona vuonna ensin opiskelemassa Yhdysvalloissa Herbal Edin oppilaana. Tunnettu herbalisti opetti muun muassa yrttisalvojen tekemistä, mikä oli siihen aikaa täysin uutta tietoutta Suomessa.  

Sieltä Virpi jatkoi matkaa Kanadaan, jossa hänellä oli kaksi opettajaa. Hän alkoi kehittää omaa 11 yrtin salvareseptiään. Ajatuksena oli tehdä monitoimisalva, joka auttaisi monenlaisissa iho-ongelmissa. 

”Yhdistin siinä 11 suomalaisen luonnon tehokasvia”, Virpi sanoo.  

”Osa yrteistä on teholtaan epitelisoivia eli ne parantavat ihokudosta, ja osan vaikutus on taas rauhoittava ja puhdistava.” 

Voiteen resepti on salainen, mutta Virpi paljastaa, että ratamolla, rohtoraunioyrtillä, kehäkukalla ja siankärsämöllä on siinä keskeiset tehtävät. Siankärsämö on yksi kansanperinteen tärkeimmistä rohtokasveista. 

”Siankärsämöllä on lempinimi tuhattaituri”, Virpi sanoo.  

”Jokaisessa kasvissa on satoja erilaisia vaikuttavia aineita. Niiden synergia tekee salvasta niin tehokkaan.” 

Ensimmäiset salvat Virpi valmisti keittiössä. Hän uutti yrttien tehoaineita öljyyn ja yhdisti mehiläisvahaan. Kokeili ja haki täydellistä yhdistelmää. 

Lopulta hän oli lopputulokseen tyytyväinen. 

”Kasvit tekevät yhdessä työn”, Virpi sanoo. ”Jokaisessa kasvissa on satoja erilaisia vaikuttavia aineita. Niiden synergia tekee salvasta niin tehokkaan.” 

Virpi antoi kehittämäänsä salvaa ystävilleen ja tuttavilleen, ja sana tehokkaasta salvasta levisi. Sitä alettiin kutsua ihmesalvaksi, koska ihmiset kertoivat, miten se tehoaa monenlaisiin ihopulmiin. Paikallinen luontaistuotekauppa Kanadassa halusi salvaa myös myyntiin. 

11 yrtin salvan menestystarina oli alkanut. 

Salvoissa tehoaineita pienessä pakkauksessa 

Kanadasta löytyi myös rakkaus, Virpin puoliso – hänkin agronomi – James Cormier. Virpi ja James muuttivat Suomeen ja alkoivat viljellä Hämeenkyrössä Virpin sukutilaa Frantsilaa, joka oli silloin ollut samalla suvulla kymmenen sukupolven ajan. Yhdessä he perustivat Frantsila-yrityksen ja ovat kehittäneet sitä yli 40 vuoden ajan. 

Vuosien varrella Virpi on kerännyt järjestelmällisesti rohtokasvitietoutta myös erilaisista kirjallisista lähteistä. Nykyään hänen vuosien aikana kerryttämänsä tietotaito on tallennettu eri kirjoihin, kuten Frantsilan luonnon kotiapteekki ja Luonnonkaunis -teoksiin – ja tietenkin itse Frantsilan tuotteisiin, joista 11 yrtin salva on kenties legendaarisin. 

Salvoja on nykyään viittä erilaista eri vaivoihin, ja ne  ovat Frantsilan suosituimpia tuotteita. Niitä on helppo kuljettaa mukana: pieneen purkkiin mahtuu paljon tehoa.  

Ulkona on alkanut paistaa aurinko. Kasvihuone kylpee valossa. Voi miltei nähdä, miten kasvit imevät sitä itseensä.  

Olemme samaa evoluutiota kasvien kanssa. DNA:mme ei eroa kovin paljon toisistaan”, Virpi sanoo.  

Kasvit tekevät suuren työn, ne säilövät itseensä Suomen lyhyen kesän ja pitkän talven aikana valtavan määrän tehoaineita”, Virpi sanoo.  

Kasvien vaikutuksia pitää vain oppia tietämään. 

Virpi on omistanut tuolle tiedolle koko elämänsä. Hän kokee, että kun ihmisellä on elämäntehtävä, suurempi voima auttaa häntä. 

”Koen syvää kiitollisuutta kasvikuntaa kohtaan. Ja itse maata kohtaan, jossa kasvit saavat kasvaa.”